Curling ?

Curling on jäällä pelattava joukkuepeli. Urheilumuoto on alkujaan lähtöisin Skotlannista, mutta nykyään Kanada on yli miljoonalla pelaajallaan maailman johtava curlingmaa. Curlingista tuli virallinen olympialaji vuonna 1998 Naganon talviolympialaisissa, mitä ennen se oli näytöslajina peräti kuusi kertaa. Curlingia on pelattu olympialaisissa kahdessa sarjassa: Naiset ja Miehet. Uutena olympialajina vuoden 2018 Pjongchengin kisoista lähtien tulee olemaan myös Mixed Doubles, eli “paricurling”, joka näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta on taktisesti aivan oma pelimuotonsa.

Curlingia pelataan useimmiten hallissa tekojäällä. Jään pinta muodostuu ruiskutetuista vesipisaroista, jotka jäätyessään ovat muodostaneet säännöllisen nyppyläpinnan. Nyppyläpintaa kutsutaan pebliksi. Sen ansiosta kivet liukuvat paremmin ja kiertävät tasaisemmin.

Pelin perusajatus (nelihenkiset joukkueet)

Curlingia pelataan kahden 4:n hengen joukkueen välillä sarjoissa: Miehet, Naiset ja Mixed (=kaksi naista ja kaksi miestä). Peli koostuu yleensä kahdeksasta (arvokisoissa kymmenestä) erästä eli päästä. Kunkin pään pisteet jaetaan sen perusteella, kuinka monta omaa kiveä on pään loputtua pesässä lähempänä keskipistettä kuin vastustajan lähin kivi. Vain yksi joukkue voi saada pisteitä yhdestä päästä, maksimipistemäärän ollessa siis 8 per pää. Pelissä ns. suoja-alueella olevia kiviä saa poistaa vasta pelin kuudennella kivellä (eli viimeisen kiven edulla pelaavan joukkueen toisen heittäjän ensimmäinen kivi, 1.10.2018 sääntöä on siis muutettu. Suoja-alue = taemman pelilinjan ja pesän välinen alue, ks. alla oleva kuva).

Jokaisessa päässä jokainen pelaaja heittää vuorollaan kaksi kiveä, ja joukkueet heittävät vuorotellen kummankin joukkueen heittäessä kahdeksan kiveä per pää. Pelaajia nimitetään heittojärjestyksen mukaan nimillä ykkönen, kakkonen, kolmonen ja nelonen, joka toimii tavallisesti myös kapteenina. Mixed -sarjassa samaa sukupuolta olevat eivät saa heittää peräkkäin.

Heittäjä ponnistaa vauhtia hakista, liukuu jään pintaa pitkin ja päästää kivestä irti ennen lähempää hog- eli pelilinjaa. Kiven on heiton jälkeen ylitettävä taempi pelilinja, muuten se poistetaan pelistä. Vastaavasti kivi ei saa koskettaa sivurajaa, eikä se saa mennä kokonaan takarajan yli. Näissä tapauksissa kivi myös poistetaan radalta.

Jokaisella heitolla kaksi joukkueen pelaajaa voi vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla harjalla jäätä kiven edestä. Lisäksi yksi pelaaja voi vauhdittaa vastustajan kiven poistamista pesästä harjaamalla tee-linjan takana eli kiven ohitettua pesän keskipisteen. Harjaamisella kiven liukuun saadaan parhaimmillaan pituutta useita metrejä lisää. Harjaaminen myös vähentää kierteen vaikutusta ja saa kiven kulkemaan suorempaa linjaa. Siksi kapteenin tulee tarkkailla koko ajan kiven kulkemaa kaarevaa linjaa ja antaa harjauskäskyjä joukkueen muille pelaajille.

Pelin perusajatus (Mixed Doubles)

Mixed Doubles -sarjassa peli pelataan kahden parin välillä (yksi nainen ja yksi mies), tämän pelimuodon säännöt poikkeavat jonkin verran muiden sarjojen säännöistä, siksi peli vaatii omanlaisensa taktiikankin. Tästä johtuen seuraavassa hieman seikkaperäisemmin eroavat sääntökohdat:

Kummallakin joukkueella on käytettävissä kuusi kiveä, joista yksi sijoitetaan valmiiksi joko pesään tai ns. keskisuojakiveksi. Loput viisi kiveä heitetään niin, että toinen pelaaja heittää ensimmäisen ja viimeisen kiven, ja toinen pelaaja vastaavasti kolme kiveä (2., 3. ja 4.). Joukkueet heittävät vuorotellen. Edellisen pään hävinnyt joukkue saa päättää kumman kivi asetetaan seuraavassa päässä pesään ja se joukkue saa siten viimeisen kiven edun. Ns. nollapään jälkeen se joukkue, kummalla ei ollut viimeisen kiven etua, saa valita mihin ns. ylimääräiset kivet asetetaan, eli nollapäitä ei käytännössä tule, toisin kuin muissa sarjoissa. Mitään pelissä olevaa kiveä ei saa poistaa ennen kuin neljännellä heitettävällä kivellä (=viimeisen kiven edun joukkueen toinen kivi). Pelissä pelataan kahdeksan päätä ja yhdessä päässä joukkueen on mahdollista saada siis maksimissaan kuusi pistettä.

Koska mm. harjauksen vaikutus on huomattavasti tehottomampaa kuin muissa sarjoissa (joko heittäjä harjaa, jolloin hän joutuu kiirehtimään kiven perään ja harjaamaan liukupohjalla, tai kippari harjaa, jolloin hän ei näe kiven linjaa), on pelissä tärkeätä saada heitettyä tarkkoja määrämittaisia heittoja ja paljon nojaheittoja pesään.

Herrasmieslaji

Herrasmiesmäisyys on yksi curlingin kulmakivistä. Vastustajaa on tapana kunnioittaa, eikä vastustajaa kohtaan harrasteta häirintää, vaan kukin joukkue pyrkii itse pelaamaan niin hyvin kuin osaa. Vastustajan tehdessä onnistuneen suorituksen on tapana osoittaa arvostusta pään nyökkäyksellä tai harjan liikkeellä.

Curling -rata (via Curling.fi)

Pelialue

Curlingrata on noin 45 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Radan molempiin päihin on maalattu pesä, jonka keskipistettä kutsutaan tee-pisteeksi. Kivien etäisyyksien hahmottamiseksi pesään on maalattu sisäkkäisiä ympyröitä, joiden säteet ovat uloimmasta sisimpään 6 jalkaa (1,829 m), 4 jalkaa (1,219 m), 2 jalkaa (0,610 m) ja 6 tuumaa (15,24 cm).

Lisäluettavaa:  http://www.curling.fi/fi/laji ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Curling